Jokaisessa on hyvää eli jumaluutta. Oman hyvyyden tunnistaminen lisää uskoa omiin henkisiin mahdollisuuksiin. Tämä ihmisen ydin pyrkii pääsemään ilmenemään hänen kauttaan rakentavana toimintana, kuten positiivisina ajatuksina ja niiden johdattamina tekoina.
Ilmenemisen alkuun saattamiseksi on ensin tiedostettava oma positiivinen puolensa ja tunnistettava myös sille vastakkaiset luonteenpiirteensä persoonassaan, sitten hyväksyttävä se kehittämisen lähtötilanteeksi.
On tehtävä vapaa valinta, mihin suuntaan tahtoo edetä. Jos valitsee hyvyyden eli positiivisuuden on vahvistettava positiivisia ominaisuuksiaan. Niillä jalostaa negatiivisia, keskeneräisiä puoliaan, kullekin vastakkaisilla positiivisilla ominaisuuksilla. Siten negatiiviset muuntuvat eli jalostuvat hyvyyden palvelijoiksi. Tämä on vapaaehtoista luonteen jalostustyötä, joka johtaa puhdistumiseen ja tuntuu hyvinvointina ja muina positiivisina tunteina. Ne puolestaan innostavat jatkamaan luonteenjalostustyötä.
Hyvääkin voi kehittää entistä paremmaksi. Kannattaa kuitenkin aloittaa jalostustyö eniten parantamisia tarvitsevista luonteensa piirteistä. Yksi kerrallaan, pitkämielisesti. Luonteen jalostustyö on viisasta aloittaa kehittämällä ajatuselämänsä sisältöä loogisen positiivisen ajattelun mukaiseksi ja saattaa järkeä mukaan ajatteluunsa. Loogiset positiiviset ajatukset tarkoituksenmukaisiksi mantroiksi muodostettuina ja toisteltuina jalostavat luonnetta. Sen seurauksena ne muuntavat myös omaa toimintaa positiivisiin päämääriin pyrkiväksi.
On tarpeellista suorittaa jalostustyötään pitkäjänteisesti fyysisen aineen vastuksesta huolimatta. Niin edesauttaa hyvyytensä laskeutumista elämäänsä pehmeästi, vähitellen. Mieli puhdistuu iloiten ja ihminen on onnellinen edistymisestään matkallaan hyvyyteen. Mahdolliset epäharmonian hetket ovat opetuksiksi tarkoitettuja ja sellainen voi opettaa esimerkiksi itseluottamusta.
Korkeamman olemuspuolen sopeutumista maanpinnalliseen elämään helpottaa, kun valitsemansa luonteenjalostusmenetelmän ottaa jo opiskelun alusta lähtien vakavasti. Opettelee perusasioita kuten keskittymään, hallitsemaan ajatteluaan sekä ajattelemaan järkevästi ja loogisesti jo luonteenjalostusprojektin alusta lähtien. Tätäkin saavutetaan loogisella positiivisella ajattelulla, jossa on järki mukana. Kaikki oikeat ja järkevät pyrkimykset onnistuvat oikein hyvin. Työn ja levon vuorottelu ja yleensäkin riittävät lepotauot rentoutumisineen ovat tärkeitä, jotta ajattelu pysyisi paremmin järkevänä ja loogisena ja jaksaisi tehdä positivisoimistyötään pitkäjänteisesti.
Kun työllä on positiivinen päämäärä, oman karman suorittaminen kevenee. Sen kantaminen on ihmisen yksilölliselle sisäiselle positiivisuudelle helpompaa. Hyvä lisääntyy yksilössä kunkin positiivisen ajattelun ja toiminnan myötä.
Positiivisuuttaan voi vahvistaa tehokkaammin sopivalla menetelmällä. Päästäkseen positiivisuuden lunastamaksi ihmisen on positivisoitava itseään eli jalostettava luonnettaan. ”Minun [positiivisuuden] kuormani on keveä ja ikeeni sovelias” (Raamattu).
Positivisoimisprosessi aloitetaan oman ajatuselämän muuntamisella sisällöltään ja muodoltaan positiiviseksi. Kaikki alkaa ajatuksesta. Järkevä, looginen ja positiivinen ajattelu on hyvin tärkeää. Loogisen positiivisen ajattelun oppimiseksi on siihen varta vasten tarkoitettu menetelmä, ajatusjooga. Myönteistä ajattelua voi toki oppia muillakin tavoin, menetelmiä on monia. Myös konkreettisesti yrityksen ja mahdollisen erehdyksen kauttakin oppii. Pelkästään siten opetteleminen on kuitenkin yleensä raskaampaa ja hitaampi tapa, joskin tehokas.
Ajatuksin suoritettu itsekasvatustyö on henkistä itsekasvatusta ja johtaa kehittäjän aktiivisuudesta riippuen tuloksiin nopeammin, riippuen myös Jumalallisen Kehityssuunnitelman tarkoituksenmukaisesta säätelystä. Se on jokaiselle yksilöllistä. Avainasemassa on oppilaan oma harjoitushalu ja toiminta asian hyväksi.
On huomattava, että loogisen positiivisen ajattelun lisäksi luonteen jalostamiseen tarvitaan tarkoituksenmukaisen ajattelun johdattamaa tekemistä maanpinnallisessa elämässä. Se on loogisten positiivisten mantrojen sisällön soveltamista elämäänsä käytännössä, oman korkeamman Minän ohjaamana. Erityisesti maallinen työ kehittää ihmistä. Se on myös aikansa hyötykäyttöä.
Korkeampi Minä on ihmisen oma jumaluus, joka on osa Taivaalliseksi Isäksi kutsutun jumaluuden auraa. Opiskelun edetessä tämä hyvyys yksilöityy osaksi kaikkiallista hyvyyttä, positiivisuutta, Ikuista Itseä. Nimiä jumaluudelle on monia.
Rohkeasti vaan ilmaisemaan omaa Hyvyyttään!
Lähde: Matilainen, Tyyne & Salonen, Mirja: Kirjeopisto Vian rajajoogan kurssi. Kymmenen opetuskirjettä. Toimittanut Terttu Seppänen. Uuden Safiirin Aikakauskirja 2 2019. Via-Akatemian säätiö sr.