Kirjeopisto Vian rajajoogan metodi on ajatusjooga, jossa looginen positiivinen ajattelu toimii muutoksen aikaansaajana. Sana “Via” on latinaa ja tarkoittaa “tie”.
Kirjeopisto Vian perusti Tyyne Matilainen (1911-1989) Savonlinnassa 1955 yhdessä työtoverinsa Mirja Salosen (1925-2002) kanssa. Vuosina 1955-57 he kirjoittivat rajajoogan 10 opetuskirjettä yht. noin 200 sivua, jotka ovat opetuksen perusta edelleen. Heidän tavoitteenaan oli luoda metodi, jolla henkisen Tien kulkija saa itsessään hyvyyden ja jalouden esille niin, että ne rakentuvat luonteen ominaisuuksiksi.
Ajatusjooga johtaa ajatusten hallinnan ja niiden oikeaan ohjaamisen avulla tapahtuvan luonteen jalostumisen kautta tietoiseen jumalyhteyteen.
Ajatusharjoitusten tavoitteena on mm. sisäinen rauha, mielentyyneys, keskittymiskyky, ajatusten hallinta, looginen positiivinen ajattelutaito, luonteen jalostuminen, harmoniset ihmissuhteet, tajunnan avartuminen ja tietoinen Jumal’yhteys.
Kenelle ajatusjooga sopii? Ajatusjooga sopii, jos tahtoo muuntaa ajattelunsa rakentavalla, järkevällä ja realistisella tavalla positiiviseksi ja tahtoo työskennellä sisäisen eheytensä saavuttamiseksi ja tahtoo oppia elämään todellisen sisäisen Itsensä, korkeamman Minänsä ohjauksessa.
Miten ajatusjooga toimii? Ajatusjoogassa tehdään ajatusharjoituksia, toistellaan suomenkielisiä loogisia ja positiivisia lauseita (kaavoja, mantroja). Esimerkiksi: “Sinä tahdot olla henkisesti tasapainoinen ja rauhallinen.” Sinä-muoto mantrassa tarkoittaa, että jokaisen oma korkeampi Minä puhuttelee persoonallista minää.
Toisteluohje: Kaavat/mantrat toistellaan keskittyneesti ja rauhallisesti ajatuksin kurkulla niinkuin puhuessa, mutta suu kiinni. Vireystila on valpas. Ajatusten toistelun voi tehdä jossakin normaaliasennossa – istuen, seisten tai kävellen. Silmät voivat olla auki tai kiinni. Harjoitteluajaksi riittää aluksi muutama minuutti päivässä. Kun on oppinut perusteet, voi ajatusharjoituksia tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, silloin kun niitä tarvitsee, esim. kassajonossa, bussipysäkillä, tiskatessa, imuroidessa jne. Ajatusjoogan harjoitukset tehdään “ajattelemalla” ilman fyysisiä harjoituksia.
Kirjeopisto Vian rajajooga on eettinen itsekasvatusmenetelmä Kirjeopisto Vian rajajoogan opetuksessa on itämaisen filosofian ja psykologian tietoa ihmisen kehittymisestä täydennetty nykyajan länsimaisella psykologialla ja henkisellä tiedolla. Tavoitteena on, että rajajoogan harjoittajista kehittyy positiivisia, lujia ja myötätuntoisia ihmisiä, jotka todellisen sisäisen Itsensä löytäneinä ja olemukseltaan harmonisoituneina pystyvät toimimaan täysipainoisesti länsimaisen elämänmenon keskellä eteen tulevissa tehtävissä ja olosuhteissa. Opiston pääperiaatteisiin kuuluu uskonnollisten vakaumusten sekä erilaisten maailmankatsomuksien kunnioittaminen ja arvossa pitäminen, ja siksi opetus halutaan saattaa sopusointuun kunkin opiskelijan oman elämänkatsomuksen kanssa. Itsenäinen rajajoogan harjoittaminen rajajoogakirjan avulla ja ohjauskeskustelujen tuella edellyttää oma-aloitteisuutta ja vastuunottoa. Yksilöllinen eteneminen ja rauhalliseen tahtiin tapahtuva sisäinen eheytyminen on tärkeää.
SANASTOA
Jooga Patanjali määrittelee joogan ajatuselämän muodostelmien voittamiseksi. Joogassa erotetaan eri asteita sen mukaan, mihin joogassa kiinnitetään päähuomio. Korkeimman asteen joogassa (rajajoogassa) on pääpaino henkisellä puolella ja alimman asteen joogassa (hathajoogassa) fyysisellä puolella. Jooga tarkoittaa yhdistymistä ja eheytymistä.
Rajajoogaa sanotaan kuninkaalliseksi joogaksi ja korkeimman asteen joogajärjestelmäksi. Rajajooga on tie kehon, mielen ja sielun eheyteen. Rajajooga yhdistää ihmisen luontoon ja Jumalaan. Perinteinen rajajooga on kahdeksanportainen tie.
Kirjeopisto Vian rajajooga johtaa ajatusten hallinnan ja niiden oikeaan ohjaamisen avulla tapahtuvan luonteen jalostumisen kautta tietoiseen Jumal’yhteyteen.
Looginen positiivinen ajattelu on Kirjeopisto Vian rajajoogamenetelmä, joka tarkoittaa muodoltaan ja sisällöltään positiivisten lauseiden (mantrojen/kaavojen) käyttöä rajajoogan ajatusharjoituksissa. Siksi tätä rajoogamuotoa kutsutaan nykyisin myös ajatusjoogaksi.