
Tyyneys ei ole usein mainittu hyveenä, mutta huomaan sen sopivan hyvin hyveeksi. Mutta millainen hyve tyyneys on?
Ymmärrän sen parhaiten Ken Wilberin esille ottaman tietoisuuden tilojen mallin kautta, joka tulee itseasiassa jo vanhasta hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta. Meillä on kolme eri tietoisuuden tilaa: karkea (gross), hienojakoinen (subtle) ja kausaalinen (causal). Näihin kaikkiin liittyy oma kehonsa. Eli meillä on karkeakeho, hienojakoinenkeho ja kausaalinenkeho.
Kun olemme hereillä, olemme tietoisia fyysisestä kehostamme ja monet askareet tapahtuvat fyysisen kehon kautta. Se vastaa pääosin normaalia päivätajuntaa ja tietoisuutta fyysisestä kehosta. Kun nukahdamme uneen, tietoisuutemme fyysisestä kehosta katoaa ja olemme hienojakoisessa tietoisuuden tilassa ja toimimme hienojakoisen kehomme kautta. Hienojakoisen kehomme avulla voimme matkustella unissamme ja tehdä erilaisia asioita.
Kun vaivumme syvään uneen, kaikki objektit katoavat tietoisuudestamme. On vain puhdas oleminen – tyyneys. Silloin olemme kausaalisessa kehossamme. Tässä puhtaassa ja tyynessä olemisentilassa vallitsee täydellinen rauha. Näinpä rauhallisuus ja tyyneys ovat hyveinä hyvin lähellä toisiaan. Minulle tyyneys kuitenkin yhdistyy juuri kausaaliseen tietoisuuden tilaan ja kausaaliseen kehoon. Näin voisikin sanoa, että meillä on tyyneyskeho.
Meitä on opetettu pitämään huolta fyysisestä kehostamme. Nyt on alettu ymmärtää myös hienojakoisten kehojen olemassaolo ja on lukuisia hoitoja, joiden avulla voi pitää huolta hienojakoisesta kehosta. Mutta pidämmekö huolta kausaalisesta tyyneyskehostamme? Vietämmekö vuorokauden aikana aikaa tyyneyskehossamme vain syvänunen aikana?
Viisaustraditiot ovat ymmärtäneet kausaalisen-tyyneys-kehon merkityksen. Siksipä niistä löytyy meditaatioita, jotka pyrkivät viemään tietoisuutemme tuohon kausaaliseen tyyneyskehoon. Tällaisissa meditaatioissa ei ole mitään objektia johon keskityttäisiin tai niissä ei pyritä luomaan mitään mielikuvia. Niissä ollaan tyynesti paikallaan.
On hyvä viettää tietoisesti aikaa kausaalisessa tyyneyskehossaan kerran tai kaksi kertaa päivässä. Näin tyyneys-hyve kehittyy meissä luonnollisella tavalla.
© Jari Kiirla, Via-Akatemia
Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin vuonna 2022 ja siirretty Via-Akatemian uudelle sivustolle vuonna 2026.

Via-Akatemian blogi
Via-Akatemian blogissa julkaistaan kirjoituksia ajatusjoogasta, rajajoogasta, filosofiasta, kulttuurista, yhteisön elämästä ja henkisestä kasvusta.
Tilaa Ajatusjoogan Tie - uutiskirje
Tilaa Ajatusjoogan Tie -uutiskirje
ja saat kerran kuukaudessa
uuden kirjoituksen, ajatusjoogaharjoituksia
ja tietoa Via-Akatemian toiminnasta.

Via-Akatemia ja Via ry vaalivat Kirjeopisto Vian perintöä.
Tuemme henkistä itsekasvatusta, yhteisöllisyyttä ja elinikäistä oppimista.
Sivustolla
Ajatusjoogan Tie
Tilaa Ajatusjoogan Tie -uutiskirje ja saat kirjoituksia sekä uutisia ajatusjoogasta, Via-Akatemiasta ja yhteisön toiminnasta.
© 2026 Via-Akatemia ja Via ry