Mieleen saattaa herätä erilaisia kysymyksiä hyveellisyyteen liittyen. Olenko hyveellinen? Mitä tarkoittaa, että omaan jonkun tietyn hyveen? Miksi olla hyveellinen?
Lähdetään liikkeelle kysymyksestä, mitä tarkoittaa, että omaan jonkun hyveen. Miten voin tietää omaavani sen? Voin helposti kuvitella omaavani jonkun hyveen, mutta on hyvä olla jotain kriteerejä, joilla voin arvioida, missä määrin omaan kyseisen hyveen.
Edward Sri on listannut hyveen neljä edellytystä. Jotta ihminen omaisi jonkun tietyn hyveen, hänen täytyy kyseisen hyveen osalta täyttää seuraavat neljä ominaisuutta:
- Johdonmukaisuus. Se tarkoittaa sitä, että erilaisissa tilanteissa henkilö toimin hyveen suhteen samalla tavoin (esim. olen kärsivällinen erilaisissa tilanteissa).
- Helppous. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön on helppo toimia hyveen mukaisesti (esim. minulle on helppoa olla kärsivällinen eikä se vaadi suuria ponnisteluita).
- Ripeys. Tämä viittaa henkilön kykyyn toimia käsillä olevassa tilanteessa hyveen mukaisesti eikä jälkikäteen (esim. olen kärsivällinen välittömästi käsillä olevassa tilanteessa enkä ensin toimi kärsimättömästi ja vastaa sitten korjaa toimintaani kärsivälliseksi).
- Ilo. Hyveellinen ihminen ei ole hyveellinen vain siksi, että se olisi oikein vaan myös siksi, että hän tekee sen iloiten (esim. olen kärsivällinen iloiten).
Kuten huomaamme hyveen omaamisen rima on varsin korkea. Huomaamme myös, että se todella vaatii, että ihminen on täysin sisäistänyt hyveen. Se ei tarkoita sitä, että ihminen osaisi välttämättä määritellä hyvettä loistavasti vaan sitä, että hänen luonteensa on sellainen. Hänen on helppo toimia kyseisen hyveen mukaisesti, koska se on osa hänen luonnettaan.
Edellä kuvatun perusteella voimme sanoa, että järkevä ihminen toimii kaikissa tilanteissa järkevästi. Se on hänelle helppoa, koska järkevä ajattelu tulee hänellä luonnostaan esille joka tilanteessa. Se myös tuottaa hänelle iloa. Taasen lempeä ihminen toimii kaikissa tilanteissa lempeästi. Se on hänelle helppoa ja tuottaa iloa. Tämän jälkeen voisimme kysyä, voiko sama ihminen olla sekä järkevä että lempeä vai voivatko nuo aiheuttaa ristiriidan? Jos lapsi on tehnyt väärin, järki sanoo, että väärin tehnyttä lasta pitää ojentaa. Sanooko lempeys, että lapsen väärin teko pitää painaa villaisella? Olla lempeä. Järki ja lempeys voivat todellakin olla ristiriidassa keskenään. Järkevä ja lempeä ihminen voivat toimia samassa tilanteessa lähes päinvastoin. Mutta on myös mahdollista, että ihminen on sekä järkevä että lempeä. Silloin järki sanoo, että lasta tulee ojentaa ja lempeys sanoo, että se tulee tehdä mahdollisimman lempeästi. Lopputulos on lempeä mutta jämäkkä ja järkevä ojentaminen.
Kuten edellä olevasta huomaamme, meillä on hyvä olla useita erilaisia hyveitä. Ne täydentävät toisiaan. Vain sitä kautta voimme toimia erilaisissa tilanteissa hyveellisesti. Muussa tapauksessa meidän hyveemme saattavat toimia joissain tilanteissa, mutta toisissa tilanteissa jättää meidät pulaan ja ohjata vääränlaiseen toimintaan, joka on vahingollista meille tai/ja muille. Hyveelliseksi voi sanoa ihmistä, joka osaa erilaisissa tilanteissa toimia hyveellisesti aina kulloiseen tilanteeseen sopivalla tavalla eli ilmentää oikeita hyveitä aina käsillä olevassa tilanteessa. Kuten yltä näemme, se on hänelle helppoa ja tuottaa hänelle iloa.
Miksi olla hyveellinen? Se tekee elämästä helppoa. Osaamme silloin toimia aina jokaisessa tilanteessa helposti oikealla tavalla. Se myös tuottaa meille suunnattomasti iloa. Helppous tekee elämästä ja elämisestä kevyttä. Henki on kevyt. Henkisyys tekee ihmisestä kevyen, leikkisän ja luovan, mutta ennen kaikkea se tekee ihmisestä iloisen. Iloisuus on meille luonnollinen olotila. Olisiko tässä jo riittävästi syitä olla hyveellinen? Olisiko tässä riittävästi syitä aloittaa luonteen jalostaminen eli hyveelliseksi kasvaminen?
©Jari Kiirla, Via-Akatemia
Lähde: Edward Sri: The Art of living – The cardinal virtues and the freedom to love