Ajattelu ja kieli

Kieli on ajattelumme väline. Emme voi juurikaan ajatella ilman sanoja ja käsitteitä sekä niihin liittyviä mielikuvia ja tunteita. Käyttämämme kielen sanat ja käsitteet ovat ajattelumme symboleita. Samatkin symbolit merkitsevät ihmisille hieman eri asioita. Kielen käyttömme historian aikana olemme väistämättä luoneet tietyn kielellisen merkitysmaailman, jonka kautta on mahdollista sukeltaa oman olemuksemme ytimeen. Ajattelumme kuvastaa omaa olemustamme ja se miten käytämme kieltämme kuvastaa tapaamme luoda oma ajatusmaailmamme. Kielen merkitysten oivaltamiseen ja näiden merkitysten muunteluun liittyy keino luoda uutta maailmaa.

Surrealistinen runokuva

Runoilijoiden luontainen rakkaussuhde kieleen on tehnyt heille helpoksi ymmärtää sanojen kyvyn luoda todellisuuksia. Ranskassa 1920-luvulla syntynyt surrealismi hyödynsi Rimbaud´sta alkunsa saanutta teoriaa runouden kielestä. Artikkelissaan Kuvittelu ja kielen alkemia:surrealismin kielellinen mielikuvitus, Timo Kaitaro selvittää surrealistien teoreetikon André Bretonin käsitystä siitä, miten kieleen sisältyvien mahdollisuuksien hyväksikäytön voitiin katsoa johtavan maailman uudelleen luomiseen.
Bretonin mukaan vanha totuttu tapamme pitää yllä tiettyjä kielen rakenteita ja sanayhdistelmiä ikään kuin liisteröi meidät kiinni tavanomaiseen ja keskinkertaiseen sekä estää kokemusmaailman vaihtumisen muihin oktaaveihin. Kielelliset metaforat ja sanojen tavallisesta poikkeava yhdistely suovat mahdollisuuden kuvata ja nähdä todellisuus toisin. Kaitaron mukaan normaalista totutusta kielenkäytöstä poikkeamisen tarkoitus on palata merkityksen lähteelle, Merleau-Pontyn termein puhutusta kielestä puhuvaan kieleen. Tällöin kielen asema pelkkänä kommunikaatiokeinona jää toisarvoiseksi sen rinnalla, että kieli antaa mahdollisuudet verrattomasti paljon enempään: elämään eläytymiseen, runouteen. Kielen mahdollisuudet ja kielelliset merkitykset aukeavat vasta sitten, kun uskallamme heittäytyä kielen virtaan ja poimia uusia merkityksiä, uusia todellisuuksia.

Kieli muutoksen välineenä

Tänä aikana suurta mielenkiintoa saavuttanut NLP etsii myös kielen ja mielen välisiä yhteyksiä ja vuorovaikutusta. NLP hyödyntää kielellisen muuntelun mekaniikkaa pyrkiessään tuottamaan tietyille kielellisille rakenteille uusia merkityksiä ja kokemusulottuvuuksia. Viestiltään kielteinen ja tympeä lause 'Lomakin on jo puoliksi ohi', saa kokonaan toisen merkityksen, kun hiukan korjaamme sitä ja toteamme: 'Lomaakin on vielä puolet jäljellä'. Kokemus muuttuu heti myönteiseksi ja mielikuva monista avoinna olevista mahdollisuuksista avautuu eteemme.
Kirjassaan Kielen taikaa Veli-Matti Toivonen ja Timo Kauppi tuovat esille NLP-kouluttajan näkemyksen kielen toiminnasta ja sen vaikutuksista kuulijan kokemukseen, motivaatioon ja toimintaan. Heidän mukaansa sanat voivat luoda henkilökohtaisia kokemuksia, joilla on sama vaikutus kuin "oikeilla" tapahtumilla. Kun näin käy sanat tulevat merkittävien kokemusten ja muutosten lähteiksi. Oikeat sanat, sanottuna oikealla tavalla ja oikealla hetkellä voivat käynnistää pysyvän muutoksen tai saada aikaan elämyksen, jonka kokemisella on kauaskantoisia seurauksia.
Kirjeopisto Vian opettamassa raja-joogassa, loogisen positiivisen ajattelun menetelmässä, on ajattelun ja kielenkäytön välinen suhde niin ikään tärkeä. Vialaisen raja-joogan harjoittajan eräs tärkeimmistä työvälineistä on kieliasultaan ja sisällöltään positiivinen, järkevä ja johdonmukainen lause, mantra. Mantrojen käytön mielekkyys perustuu ikivanhaan esoteeriseen käsitykseen ajatuksesta energiana, joka vetämällä puoleensa samankaltaista energiaa saa aikaan sisältönsä viitoittaman tilan. Esimerkiksi lause 'Minä olen onnellinen' sisältää itsessään latauksen onnen ja onnellisuuden tunteen energiaa. Tämä energia muuntaa sillä tavoin ajattelevan ihmisen tietoisuutta sisältönsä viitoittamaan suuntaan. On siis sanomattakin selvää, että kannattaa ajatuksin ja sanoin tilata itselleen mahdollisimman hyviä, kauniita ja onnellisia asioita ja tapahtumia.
Ajatteluumme liitty eräs piirre, joka meillä on taipumus unohtaa: Meillä on vapaus valita ajatuksemme. Kukaan ei pakota meitä ajattelemaan juuri tietyllä tavalla. Kukaan ei pakota meitä lausumaan sanoja, jotka aiheuttavat mielipahaa ja joita myöhemmin kadumme. Suostuminen siihen, että näkee ajatukset energiana, jotka luovat todellisuutta, antaa avaimen oman itsen ja muiden ihmisten syvällisempään ymmärtämiseen. Haasteellista ja innostavaa onkin opetella elämän arkipäiväisissäkin tilanteissa hallitsemaan omia ajatuksiaan ja puhetapaansa siten, että ne luovat sopusointua ja harmoniaa. Voimme jatkuvasti yrittää olla hieman valoisampia, säteilevämpiä ja rakastavampia. Ennen kaikkea voimme jatkuvasti olla yhä tietoisempia valinnoistamme ja siitä miten ne vaikuttavat itseemme ja ympäristöömme. Olemme sitä mitä ajattelemme, luomme sen mistä puhumme. Positiivinen ajatuskoostuma on puhtaan valon lähettämistä maailmankaikkeuteen.

Sanalla luominen

Eräs käytännön esimerkki sanalla luomisesta ovat mainostoimistojen ideanikkareiden verstaasta lähtevät iskulauseet ja hokemat. Monia työtunteja saatetaan käyttää pelkästään sopivan mielikuvan luomiseen. Tämän mielikuvan ympärille rakennetaan sanallinen viesti. Sopivien sanojen, sanamuotojen ja lauserakenteiden hiomiseen uhrataan paljon aikaa, koska mielikuvan tulee olla nopeasti ja tehokkaasti ymmärrettävissä ja tulkittavissa juuri niin kuin se on tarkoitettukin. Mainoslauseet eivät koskaan ole ehdollisia (pitäisi, täytyisi jne.), eivätkä ne liioin kerro tilanteista, jotka ovat tulevaisuutta , vaan ne elävät ja toimivat tässä ja nyt. Finnairin mainoksessa muistutetaan: 'Aika lentää sinivalkoisin siivin', toisaalla lomailijoille luvataan: 'Talven sydän sulaa Kanarialla'.
Samalla reseptillä voimme toteuttaa visioitamme ja ideoitamme omassa elämässämme. Ensin muovaamme haluamastamme asiasta vahvan ja myönteisen mielikuvan, sitten tartumme sanoihin ja rakennamme lauseen, joka on ideamme kirkas kristalloituma, tahtomme toteutuneena. Elämä on antelias ja huomaavainen. Monista asioista on tärkeää puhua, niin kuin ne olisivat jo läsnä, totta jo nyt. Tällä tavoin emme sysää toiveitamme ja tarpeitamme kauas tulevaisuuteen, vaan otamme itse vastuun niiden luomisesta. Selkeät ja inspiroituneet ajatusmuotomme voimme lähettää tekemään työtänsä, suorittamaan loppuun sitä tarkoitusta jota varten ne oli luotu.

Sanojen mystiikkaa

Puheemme on viesti sisäisestä tilastamme. Voimme kuulla lähimmäistemme puheesta kiireen, kenties huolen ja surun, mutta myös pursuavan elämänilon ja myönteisyyden. Kielen kautta puheemme rakentaa ajatusmaailmamme kaikkien näkyville. Se tekee meistä eräällä tapaa paljaita, mutta myös ymmärrettäviä.
Puheen tauot, rytmi, ääni, sanavalinnat ja lauserakenne muodostavat hienovireisen kuvan omasta olemuksestamme. Myös vaikeneminen ja hiljaisuus ovat kannanottoja ja osa kielenkäyttöämme. Hiljaisuuden kosketuksen kuunteleminen ja aistiminen on arvokas kyky. Hiljaisuus ei ole tyhjyyttä, vaan tila. Se luo ympärillemme sellaista avaruutta, jossa on aikaa ajatella, tilaa tuntea. Hiljaisuuden voima on sen oivaltamisessa mikä ei ole heti ilmiselvää.
Kannattaa etsiä ja tunnustella sellaisia sanoja, jotka luovat itselle mukavan ja eheän olon. Ehkäpä tunnet olosi masentuneeksi ja tarvitsisit piristystä ja makeat naurut. Silloin voit ajatella iloa ja iloisuutta, tapahtumia, joihin liittyi ilon ja onnen tunteita. Saatat nähdä silmiesi edessä hymyileviä kasvoja, voit miltei kuulla vapautuneita naurunpurskahduksia ja yllättäen, kuin varkain, voit sanoa itsellesi: Minä olen iloinen. Olet päässyt kiinni iloisuuden energiaan, niihin tunteisiin, joita kaikki maailman ihmiset kokevat ollessaan iloisella ja hauskalla tuulella.
Entä miltä tuntuvat sanat valkeus, voima, rauha, rakkaus?Levittävätkö ne sydämeesi lämmön ja turvallisuuden tunteita? Rakastavaiset osaavat kuin luonnostaan hellittelevän ja positiivisen kielenkäytön taidon. Sanat 'rakas' tai 'rakkaus'sisältävät itsessään valtavan latauksen myönteistä voimaa ja valkeutta. 'Minä rakastan sinua' ei ole kuitenkaan varattu vain rakastavaisille tai vanhempien ja lasten väliseen suhteeseen. Rakkautta voi välittää kaikille, myös itselleen. Usein onkin niin, että kun ehdoitta rakastaa ja hyväksyy itsensä, on valmiimpi rakastamaan ja hyväksymään myös muut ihmiset.

Kohti luovaa kielen käyttöä

Kielen mahdollisuudet ovat lukemattomat. Kieli voi toimia monella tapaa - se voi olla kuin hyväily, mutta se voi olla myös ruoska, valinta on Sinun. Kielellä leikittely, sanojen ja niiden välittämien tunteiden ja mielikuvien maisteleminen avartavat näkemystämme maailmasta ja sen tapahtumista. Kieli on taipuisa ja antautuva väline myös huumoriin ja hullutteluun, elämän ei tarvitse olla kuolemanvakavaa, vaan iloista ja nautittavaa. Wittgensteinin mukaan kielemme rajat ovat maailmamme rajat. Miksi emme kuitenkin yrittäisi valloittaa hiukan uutta maata ja siirtää rajalinjoja tuonnemmaksi. Kielen luova käyttö antaa ehtymättömät mahdollisuudet kokea ja välittää oman sisäisen itsemme kauneutta ja rikkautta. Surrealismin projekti ei tehnyt eroa sisällöltään kielteisten ja myönteisten lauseiden erottelussa, eikä se ole runouden tarkoituskaan, mutta sen merkittävin anti on juuri tässä: näkemyksessä että kielen avulla voi sukeltaa sisään tapahtumiseen, elämän virtaan.
Kielen mahdollisuuksia ei tulisi aliarvioida. Kieli on meidän kaikkien käytettävissämme ja aivan ilmaiseksi. Kieli antaa mahdollisuuden oman elämänsa haltuunottoon, elämiseen täydemmin, riemullisemmin ja eheämmin. Valoisien ja myönteisten ajatusten ja sanojen lähettäminen on kaunein ja hellin tapa koskettaa toisen ihmisen sielua. Vialainen kielen alkemia on loogisen positiivisen todellisuuden, tai ehkä paremminkin tietoisuuden luomista. Kielen alkemian viesti ei siis olekaan kovin mystinen, eikä missään tapauksessa salainen, vaan yksinkertaisesti: Ole Onnellinen.

Kirjallisuus:

Bailey, Alice A.: Tutkimus valkoisesta magiasta. Oy Aquarian Publications, Helsinki 1992.
Kaitaro, Timo: Kuvittelu ja kielen alkemia: surrealismin kielellinen mielikuvitus. Artikkeli ilmestyy Tiede&Edistys-lehdessä 4/98.
Roman, Sanaya: Tietoisuus on voimaa. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 1996.
Saint Germain: On Alchemy.For the Adept in the Aquarian Age. Summit University Press 1987.
Toivonen, V-M&Kauppi, Timo: Kielen Taikaa - NLP Kielikirja. Cosmoprint Oy, Helsinki 1996.

Päivi Laurila